Persut tekivät sen taas; saivat Suomen liikkeelle. Muutama tarkoin valittu sana naamakirjassa levisi sosiaalisessa mediassa kuin kulovalkea. Populisminäkökulmasta tarkasteltuna tyhjän puheen leviämisessä ulkomaille asti ei ole mitään ihmeellistä. Kummastuttaa kuitenkin, mistä päättäjien pelko monikulttuurista maailmaa kohtaan kumpuaa.
Näin yöllä unta Olli Immosesta, Timo Soinista ja Jussi Halla-ahosta. Immonen vaahtosi tohkeissaan kuuluvansa vahvaan, rohkeaan kansaan, joka taistelee monikulttuurisuutta vastaan. Soini totesi keskustelun lomassa, että itse asiassa maahanmuuttokysymyksissä Halla-aho on yksi parhaista. Tähän väliin Halla-aho halusi ilmoittaa -varmuuden vuoksi- että Immosen tapaan myös hän vastustaa monikulttuurisuutta ja pitää monikultturismia rumana kuplana.
Heräsin aamulla hiestä märkänä, varmana siitä, että olin nähnyt painajaista. Puoliksi suomalainen poikani juoksi vastaan toivottamaan hyvää huomenta. Ulkomaalainen avomieheni jäi jatkamaan kesäloman kunniaksi kuorsausta.
Aamukahvipöydässä sisälläni myllertää. On totta, ettei kaikkien tarvitse kaikkea ymmärtää. On totta, että elämme maassa, jossa on sananvapaus voimassa.
Mutta.
Immonen on kansanedustaja, Soini ulkoministeri ja Halla-aho Euroopan parlamentin jäsen.
Tietyt tittelit tuovat mukanaan sananvapauteen liittyvää sananvastuuta.
Taistelu tarkoittaa Wikipedian mukaan kamppailua kahden tai useamman osapuolen välillä, jossa pyritään kukistamaan toinen osapuoli. Monikulttuurisuuden kukistaminen tänä päivänä tuntuu täysin absurdilta. Elämme globaalissa maailmassa, johon liittyy olennaisena osana kulttuurien välisen kanssakäynnin lisääntyminen – maiden sisällä ja niiden välillä.
Tämän päivän vastuunkantajien tehtäviin kuuluu löytää keinoja pärjätä tällaisessa maailmassa. Nyky-Suomen kansalaiset tarvitsevat lisäkeinoja erilaisten kulttuurien ymmärtämiseen ja sitä kautta yhteiselon harmonisuuden kasvattamiseen.
Monikulttuurisuuden nimittäminen massaa uhkaavaksi viholliseksi sopii vastakkainasetteluun pyrkivään populistiseen puheeseen kuin nenä päähän. Suomea ei tällaisella asenteella kuitenkaan saada menestymään.
Suomi tarvitsee lisää vahvoja ja rohkeita ihmisiä, jotka luovat nykyhetkeen istuvia innovatiivisia ratkaisuja – ei olemattomia vihollisia. Tähän voisi ottaa useampikin kansanedustaja kantaa, vaikka ollaankin kesälomalla. Näin ehkä minäkin saisin yöni paremmin nukuttua.
Ei mulla muuta.